Artikkeleita on luettu ja yliviivaustussi on laulanut.
Välineurheilu se on tässäkin poikaa, näyttää aikaansaannokset jotenkin suuremmilta,
kun artikkeleihin on tullut omia merkintöjä! Hra O:n kanssa kävimme jälleen
keskustelua siitä missä mennään, ja mihin tästä jatketaan. Gradun
valmistumisajankohdasta olimmekin puhuneet jo aiemmin. Minä: “Keväällä.” Hra
O: “TÄNÄ keväänä??” Etenemisen kanssa tulee siis olla aktiivinen. Nyt
keskustelimme reaalilukusuorasta, sekä infinitesimaleista, joiden tutkimuksesta
Hra O kehotti kuitenkin luopumaan, sillä ne eivät kuulu reaalilukujen joukkoon, ja poikkeavat siis aihiostamme liikaa.
David Tallin teksteissä esiintyy ajatus
matematiikan kolmesta maailmasta. Niistä ensimmäiseen tutustumme jo vauvana ja
lapsuudessa. Käsitteet kuten enemmän tai vähemmän, ylös ja alas, muoto, suunta
ja jossain määrin myös lukumäärä tulevat osaksi hahmotuskykyämme hyvin
luonnolliseen tapaan tutkiessamme todellista maailmaa.
Toinen matematiikan
maailma on laskemisen ja käsitteiden maailma. Tähän tutustumme viimeistään
koulussa oppiessamme laskemaan kun meille opetetaan, että 5+6=11 tai että
murtoluvussa on osoittaja ja nimittäjä.
Kolmas matematiikan maailma on aksioomien,
määritelmien ja todistusten maailma, joka tulee vastaan, kun opiskellaan
matematiikkaa riittävän pitkälle. Tallin mukaan, saavuttaaksemme rikkaamman ymmärryksen
matemaattiseen ajattelussamme, meidän tulisi käyttää enemmän "ensimmäisen” ja
“toisen” maailman matematiikkaa uusia asioita opetellessamme.
Kiinnostavaa
graduni kannalta on siis tutkia miten reaaliakselia saisi käsinkosketeltavaksi
ja havainnoitavaksi siten, että siihen liittyvät tosiasiat “näyttäytyisivät”
oppilaalle sen sijaan, että joku vain antaa ne ylhäältä päin. Tutustuakseni
tarkemmin reaalilukusuoraan, ja sen ymmärtämisen ongelmiin, Hra O:n sanoin "ryntäsin" tutkimaan Kaarina Merenluodon kirjoituksia aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti